Activity-based life cycle costing model for cost estimation and monitoring – Case: manned and autonomous dry bulk carrier

Recent developments in automation, robotics and artificial intelligence have given a push to a wider usage of these technologies in recent years, and nowadays, driverless transport systems are already state-of-the-art on certain legs of transportation. This has given a push for the maritime industry to join the advancement. The case organisation, AAWA initiative, is a joint industry-academia research consortium with the objective of developing readiness for the first commercial autonomous solutions, exploiting state-of-the-art autonomous and remote technology. The initiative develops both autonomous and remote operation technology for navigation, machinery, and all on-board operating systems. The aim of this study is to develop a model with which to estimate and forecast the operational costs, and thus enable comparisons between manned and autonomous cargo vessels. The building process of the model is also described and discussed. Furthermore, the model’s aim is to track and identify the critical success factors of the chosen ship design, and to enable monitoring and tracking of the incurred operational costs as the life cycle of the vessel progresses. The study adopts the constructive research approach, as the aim is to develop a construct to meet the needs of a case organisation. Data has been collected through discussions and meeting with consortium members and researchers, as well as through written and internal communications material. The model itself is built using activity-based life cycle costing, which enables both realistic cost estimation and forecasting, as well as the identification of critical success factors due to the process-orientation adopted from activity-based costing and the statistical nature of Monte Carlo simulation techniques. As the model was able to meet the multiple aims set for it, and the case organisation was satisfied with it, it could be argued that activity-based life cycle costing is the method with which to conduct cost estimation and forecasting in the case of autonomous cargo vessels. The model was able to perform the cost analysis and forecasting, as well as to trace the critical success factors. Later on, it also enabled, albeit hypothetically, monitoring and tracking of the incurred costs. By collecting costs this way, it was argued that the activity-based LCC model is able facilitate learning from and continuous improvement of the autonomous vessel. As with the building process of the model, an individual approach was chosen, while still using the implementation and model building steps presented in existing literature. This was due to two factors: the nature of the model and – perhaps even more importantly – the nature of the case organisation. Furthermore, the loosely organised network structure means that knowing the case organisation and its aims is of great importance when conducting a constructive research.

Life cycle management of TVO nuclear power plant

Tämä diplomityö tutkii eri elinkaarihallinnan menetelmiä ja vertaa niitä TVO:n menetelmiin. Lisäksi TVO:n prosessin ongelmakohdat tunnistetaan ja niihin esitetään ratkaisuja. Vertailukohteina toimii ydinvoimateollisuuden lisäksi vesivoima, fossiiliset voimalaitokset sekä paperiteollisuus. Sähkön hinnan jatkaessa laskuaan on elinkaariajattelusta tullut ajankohtaista myös ydinvoimayhtiöille. Ydinvoimalaitoksien pitkän suunnitellun käyttöiän ansiosta laitoksen elinkaaren aikana voi tapahtua useita asioita, jotka vaikuttavat laitoksen investointitarpeisiin. Turvallisen sähköntuotannon varmistamiseksi eri laitososia on joko muokattava tai uusittava. Elinkaariajatteluun kuuluu tehokas laitoksen kunnon valvonta, laitoksen ikääntymiseen vaikuttavien ilmiöiden tunnistaminen, sekä ikääntymistä hillitsevien toimenpiteiden pitkän tähtäimen suunnittelu. Hyvällä ennakkosuunnittelulla pyritään varmistamaan se, että laitoksella voidaan tuottaa sähköä koko sen jäljellä olevan käyttöiän aikana. Kun tarpeiden tunnistus ja suunnittelu tehdään hyvissä ajoin mahdollistetaan myös investointien optimointi. Paras hyöty pyritään saamaan ajoittamalla oikeat investoinnit oikeaan aikaan.

Opportunities and challenges of content marketing as a way of digital marketing communications

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia ja haasteita digitaalisessa markkinointiviestinnässä. Lisäksi tavoitteena on antaa yksiselitteinen määritelmä sisältömarkkinoinnille sekä selvittää, miten se eroaa muista markkinointiviestinnän keinoista. Sisältömarkkinointi on strateginen markkinointiviestinnän keino, johon kuuluu asiakkaan kannalta mielenkiintoisen ja hyödyllisen sisällön tuottaminen ja jakaminen. Sisältömarkkinointi tarjoaa keinon muodostaa brändimielikuvia luonnollisin keinoin ilman mainoksen leimaa, jota osa kuluttajista välttelee tietoisesti jopa mainosten esto-ohjelmien avulla. Perinteiset markkinointiviestinnän keinot pyrkivät usein lyhyen aikavälin myyntituloksiin, kun taas sisältömarkkinointi pyrkii maksimoimaan asiakkaan koko elinkaaren arvon. Onnistunut sisältömarkkinointi vaatii yrityksiltä kärsivällisyyttä sekä asiakkaiden kokonaisvaltaista tuntemista.

Kustannusjohtaminen toimitusketjun hallinnassa

Tämä työ tarkastelee toimitusketjussa käytettyjä kustannusjohtamismenetelmiä. Työn tavoitteena on selvittää mitkä menetelmät ovat useimmiten käytössä ja miten niiden käyttöä on tutkittu kirjallisuudessa. Työ on kirjallisuuskatsaus aiempaan tutkimukseen ja tiedonhaun perusteella pyritään luomaan mahdollisimman laaja kuva tutkituista ja käytössä olevista kustannusjohtamismenetelmistä toimitusketjussa. Työssä tarkasteltuja kustannusjohtamismenetelmiä toimitusketjuissa ovat toimintolaskenta, tavoitekustannuslaskenta, elinkaarikustannuslaskenta ja Balanced Scorecard. Työ esittelee näiden menetelmien teoriat ja tarkastelee niiden käyttötapoja toimitusketjuissa ja tutkittuja käyttökohteita työkaluille. Tutkimus kustannusjohtamismenetelmiin toimitusketjussa on hajanaista. Toimintolaskentaa ja tavoitekustannuslaskentaa on tutkittu laajasti, kun taas elinkaarikustannuslaskennan ja Balanced Scorecardin yleisiä malleja toimitusketjussa on tutkittu vähän ja menetelmien käyttö on tapauskohtaista.